Säännöt ja ohjeet

Sivuilla on esiteltynä seuraavat säännöt ja ohjeet:

 

Inkubio ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 19.10.2017 ja 2.11.2017

1. Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Inkubio ry. Näissä säännöissä siitä käytetään nimeä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo.

2§ Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää Aalto-yliopiston bioinformaatioteknologian opiskelijoita, ajaa heidän opiskeluunsa liittyviä etuja yliopistossa, edistää heidän henkisiä pyrkimyksiään ja ammatillista kehitystä sekä ylläpitää reipasta teekkarihenkeä. Lisäksi yhdistys pyrkii auttamaan uusia jäseniään yliopistoon ja sen ilmapiiriin perehtymisessä sekä opiskelun alkuvaiheissa ilmenevistä ongelmista selviytymisessä.

3§ Yhdistyksen toiminta
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys voi:

  • Järjestää kokouksia, juhlia sekä opinto- tai huviretkiä
  • Järjestää opintoihin, korkeakouluun, korkeakoulupoliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä opinto- ja tiedotustilaisuuksia
  • Hoitaa yhdistyksen sisäistä tiedotustoimintaa
  • Pitää yhteyttä alan ammatillisiin järjestöihin, yrityksiin sekä yhdistyksen vanhoihin jäseniin
  • Pitää yhteyttä ja toimia yhteistyössä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä AYY), Aalto-yliopiston, tutkinto-ohjelman yhteistyölaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa
  • Pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla.

4§ Toiminnan tukeminen
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää illanviettoja, myyjäisiä sekä hupi- ja koulutustilaisuuksia ja asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, harrastaa julkaisutoimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Lisäksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

5§ Yhdistyksen viralliset kielet
Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. Pöytäkirja- ja ilmoituskielenä on suomi.

 

2. Jäsenet

6§ Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, sekä ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet sekä kunniapuheenjohtaja. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut AYY:n jäsen. Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi voi yhdistyksen kokous kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on pitkäaikaisella työllään edistänyt yhdistyksen toimintaa erittäin merkittävästi. Kunniapuheenjohtajia voi olla kerralla vain yksi (1). Esityksen kunniajäseneksi tai –puheenjohtajaksi kutsumisesta tekee hallitus tai kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä.

7§ Jäsenluettelo
Yhdistyksen on pidettävä jäsenistään jäsenluetteloa. Luettelosta on ilmettävä vähintään jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle nimensä ja kotipaikkansa muutoksista.

8§ Jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenmaksukausi on Aalto-yliopiston lukuvuosi. Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Jäsenmaksun suorittamisesta ovat kuitenkin vapautettuja:

  • Kunniajäsenet
  • Kunniapuheenjohtaja
  • Varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon koko lukuvuodeksi.

9§ Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

10§ Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Lisäksi varsinainen jäsen voidaan erottaa, jos hän ei enää ole AYY:n jäsen. Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätös on julkaistava yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

11§ Erottamispäätöksestä valittaminen
Yhdistyksen hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.

 

3. Yhdistyksen kokoukset

12§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa ja vaalikokous loka-marraskuussa hallituksen määrääminä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenes (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai 10 yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

13§ Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
  3. valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä
  4. valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä
  5. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  6. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  7. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  8. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  9. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  10. hallituksen laatima toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle
  11. hallituksen laatima talousarvio kuluvalle toimikaudelle
  12. päätetään yhdistyksen jäsenmaksujen suuruus
  13. päätetään jäsenmaksujen maksamisen eräpäivä
  14. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  15. kokouksen päättäminen

14§ Vaalikokous
Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
  3. valitaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä
  4. valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä
  5. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  6. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  7. valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi
  8. valitaan hallituksen muut jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi
  9. päätetään yhdistyksen toimikunnat seuraavaksi toimikaudeksi
  10. valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille kaksi (2) varahenkilöä seuraavaksi toimikaudeksi
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  12. kokouksen päättäminen

15§ Oikeudet yhdistyksen kokouksissa
Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä ja äänioikeus kaikilla varsinaisilla jäsenillä siten, että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Kokouksen päätöksellä voidaan myös yhdistykseen kuulumattomalle myöntää läsnäolo- ja puheoikeus.

16§ Päätöksenteko
Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei säännöissä ole toisin mainittu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaali toimitetaan siirtoäänivaalina siten, että äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa mieleisensä ehdokkaat mieluisuusjärjestyksessä. Ehdokkaaksi voi asettua yksi tai useampi henkilö yhdessä. Äänestäjä voi halutessaan merkitä äänestyslippuunsa myös vähemmän nimiä kuin vaalissa on ehdokkaita. Tämän jälkeen valinta ratkaistaan §16a mukaisella vaalitavalla. Mikäli valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, voidaan käyttää myös §16b kuvailemaa vaalitapaa, jos yhdistyksen kokous niin päättää.

a) 1. Jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ensimmäiseksi. 2. Jos joku ehdokkaista on saanut yli puolet äänistä, on tämä voittanut vaalin. 3. Jos kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolia äänistä, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, ja siirretään tämän saamat äänet äänestyslipuissa seuraavaksi merkityille ehdokkaille. Jos äänestyslipussa ei ole annettu seuraavaa ehdokasta tai äänestyslipusta ei voida päätellä, kenelle ääni tulisi siirtää, jätetään ääni siirtämättä. 4. Toistetaan kohta 3 kunnes joku ehdokkaista on saanut yli puolet äänistä, jolloin kyseinen ehdokas on voittanut vaalin. 5. Jos viimeisen ääntensiirtokierroksen jälkeen ollaan edelleen tasatilanteessa, voittajan ratkaisee ensisijaisten äänten määrä. 6. Myös ensisijaisten äänten mennessä tasan voittajan ratkaisee siirtoäänten kertymä siten, että ensin lasketaan äänilipukkeiden määrä, joissa ehdokas on asetettu toiselle sijalle, sitten kolmannelle ja niin edelleen, kunnes ehdokkaiden välille muodostuu ero. 7. Tasatilanteessa voittajan ratkaisee arpa.

b) 1. Lasketaan läpimenokynnys droop quota -kaavalla: (hyväksyttyjen äänten lukumäärä) / (täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), pyöristettynä ylöspäin kahden desimaalin tarkkuudella. 2. Ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen. Ehdokkaat, joiden äänimäärän on suurempi tai yhtä suuri kuin läpimenokynnys, tulevat valituksi. 3. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän ylijäämä-äänensä äänestyslipuissa seuraavana olevalle ehdokkaalle. Ylijäämä-äänten siirtäminen aloitetaan eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. 4. Mikäli täytettäviä paikkoja on vielä jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas. Karsitun ehdokkaan äänet siirretään äänestyslipuissa seuraavana olevalle ehdokkaalle. 5. Toistetaan kohtia 3 ja 4 kunnes tarvittava määrä ehdokkaita on ylittänyt läpimenokynnyksen. 6. Mikäli tarvittava määrä ehdokkaita ei ylitä äänikynnystä, julistetaan valituiksi järjestyksessä tarvittava määrä lähimmäs äänikynnystä päässeitä ehdokkaita. 7. Tasatilanteessa tarvittava määrä ehdokkaita valitaan arvalla.

17§ Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu on julkaistava yhdistyksen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla, sekä lähetettävä yhdistyksen jäsenistölle sähköpostilla vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, Aalto-yliopiston luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

18§ Päätösvaltaisuus
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, jos se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

19§ Käsiteltävät asiat
Yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä. Kiireelliseksi ei kuitenkaan voida julistaa 19§ 2. momentissa lueteltuja asioita, joita koskevia päätöksiä ei voida tehdä ilman, että niistä on mainittu kokouskutsussa. Ainoastaan yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen tai toiminnantarkastajan erottamisesta, äänestys- ja vaalijärjestyksestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, yhdistyksen purkamisesta tai näihin verrattavissa olevasta asiasta. Päätöstä näistä asioista ei voi tehdä, ellei siitä ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

20§ Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa luottamus- tai toimihenkilön kesken toimikauttaan, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava.

 

4. Hallitus

21§ Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri sekä yhdestä yhdeksään (1-9) muuta jäsentä. Vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on oltava varsinaisia jäseniä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt. Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat yhdistyksen ja hallituksen kokouksista ja huolehtia arkistosta.

22§ Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtäviin kuuluu

  1. johtaa yhdistyksen toimintaa.
  2. edustaa yhdistystä.
  3. laatia esitys yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi.
  4. valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset.
  5. hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta.
  6. päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä ja -puheenjohtajaa.
  7. valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa sekä.
  8. kutsua yhdistyksen kokoukset koolle tarpeen vaatiessa.

23§ Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

24§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.

 

5. Toimihenkilöt ja toimikunnat

25§ Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen
Yhdistyksen kokous tai hallitus voi erityisiä tehtäviä varten asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien pituudet sekä toimikuntien osalta myös vastuuhenkilö. Hallitus voi tarvittaessa asettaa tai erottaa tehtävistään toimikuntien jäseniä sekä toimihenkilöitä.

 

6. Hallinto ja talous

26§ Toimi- ja tilikausi
Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

27§ Toiminnantarkastus
Hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä toimintakertomus toiminnantarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

 

7. Erityisiä määräyksiä

28§ Yhdistyksen tunnukset ja merkit
Yhdistyksen tunnuksista, merkeistä ja virallisesta ilmoitustaulusta päättää yhdistyksen kokous.

29§ Oltermanni
Oltermannin valitsee yhdistyksen kokous Aalto-yliopiston opettajakunnan keskuudesta kahden (2) vuoden toimikaudeksi. Oltermanni toimii killan ja opettajakunnan yhdyssiteenä sekä killan neuvonantajana.

30§ Yhdistyksen päätösten moittiminen
Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se on muutoin lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

31§ Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

32§ Yhdistyksen purkautuminen
Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokous tekee siitä päätöksen kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Yhdistyksen purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2§:n mukaiseen tarkoitukseen tai sen ollessa mahdotonta AYY:n toiminnan tukemiseen.

33§ Säännöissä määräämättömät asiat
Säännöissä määräämättömissä asioissa noudatetaan yhdistyslakia.

 

 

 

Inkubio ry:n tunnus- ja merkkiohjesääntö

Tunnus- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu killan tunnukset sekä tunnusta ilmentävät merkit ja lippu sekä näiden käyttö. Merkkiohjesääntö on hyväksytty killan vuosikokouksesa 17.3.2015

1§ Killan tunnus
Killan tunnus on piirilevykuvioitu lehmä. Tunnuksen käytöstä päättää hallitus.

2§ Killan lippu
Killan lippuun on kuvattu hopeinen piirilevylehmä vihreällä pohjalla. Lippu on kiinnitetty puuvarteen, jonka päässä on hopeinen keihäänkärki. Lippuun kuuluu kaksi hopeista tupsua. Lipun mitat ovat 100 x 140 cm.

3§ Lipun käyttö
Lippua käytetään killan merkittävissä juhlatilaisuuksissa tai kun hallitus niin päättää. Lippua kannetaan aina sen omassa tangossa. Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden teekkarin kunniavartio. Lipun kantaja sekä kunniavartio pitävät aina teekkarilakkia. Kunniavartio kantaa vihreä-hopea-vihreää airutnauhaa. Lipun kantajan sekä kunniavartion kokoonpanon päättää hallitus.
Lippu tervehtii valtionpäämiestä, Suomen lippua, kansallislaulua sekä vainajia siten, että se hitaasti lasketaan 45 asteen kulmaan ja nostetaan tämän jälkeen ylös. Lisäksi tervehditään ansiomerkkejä jaettaessa sekä muistomerkkejä ym. paljastettaessa. Lippua säilytetään killan varastossa ja sen hoidosta vastaa killan puheenjohtaja. Käytöstä poistettava lippu arkistoidaan.

4§ Edustusmerkki
Killan edustusmerkki on vihreä piirilevyinen lehmä. Merkkiä kantavat hallituksen jäsenet ja muut hallituksen määräämät yhdistystä edustavat henkilöt. Merkkiä kannetaan juhlissa akateemisen kunniamerkin tavoin tai arkipuvussa muuten kiltaa edustettaessa. Edustusmerkki palautetaan aina käytön jälkeen tai hallituskauden päättyessä. Edustusmerkit luovuttaa ja niistä huolehtii yhdistyksen puheenjohtaja.

5§ Ansiomerkit
Killalla on hopeinen ja kultainen ansiomerkki. Hopeinen ansiomerkki on hopeinen piirilevylehmä vihreällä ruusukkeella, kultainen taas kultainen piirilevylehmä vihreällä ruusukkeella. Hopeinen ansiomerkki myönnetään kiltalaiselle ansioista kiltatoiminnassa tai ulkopuoliselle huomattavasti killan toimintaa edistäneestä työstä. Kultainen ansiomerkki myönnetään kiltalaiselle huomattavista ansioista kiltatoiminnassa. Ansiomerkkien myöntämisestä päättää hallitus. Ansiomerkit jaetaan killan vuosijuhlassa tai muussa juhlavassa tilaisuudessa, jossa läsnä on huomattava määrä kiltalaisia.

6§ Kunniamerkit
Killan kunniamerkit ovat ansiomerkkejä lehvin. Lehvät kiinnitetään kultaketjulla ansiomerkkien alle. Hopeinen ansiomerkki lehvin luovutetaan yhdistyksen kunniajäsenille. Kultainen ansiomerkki lehvin luovutetaan yhdistyksen kunniapuheenjohtajalle. Kunniamerkit liittyvät kunniajäsenen tai kunniapuheenjohtajan arvoihin, joiden myöntämisestä päättää yhdistyksen kokous.

7§ Hallitusmerkki
Killan hallitusmerkki on sininen piirilevyinen lehmä. Merkkiä voi kantaa arki- tai juhlapuvussa. Merkkiä ovat oikeutettuja kantamaan kaikki killan entiset hallitusjäsenet. Nykyiset viranhaltijat käyttävät edustustilaisuuksissa killan edustusmerkkiä.

8§ Kiltanauha
Inkubio ry:n kiltanauha on 2cm leveä. Nauhan pohjaväri on tumma vihreä (PMS 348 U) ja siinä on 1mm levyiset hopeiset raidat 1mm etäisyydellä reunasta. Kiltanauhan käyttöoikeus on kaikilla killan nykyisillä ja entisillä jäsenillä. Nauhaa ei saa luovuttaa henkilölle jolla ei ole sen käyttöoikeutta. Kiltanauhan ja sen käyttöoikeuden myöntämisestä muille kuin yhdistyksen jäsenille päättää Inkubio ry:n hallitus.

9§ Kiltanauhan käyttötapa
Inkubio ry:n kiltanauhaa kannetaan oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle. Nauhaa voidaan kantaa myös ruusukkeena. Nauhan kantotapa on sama naisilla ja miehillä. Ruusuketta käytetään puvun oikeassa miehustassa. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa. Nauhan käyttö edellyttää asianmukaista asua. Nauhan tulee olla käytettäessä puhdas ja ehjä.

10§ Standaari
Killan standaari on vihreä pöytäviiri, jolle on painettu hopeinen piirilevylehmä. Standaarin alalaita on haarakkeinen ja siihen on kiinnitetty hopeiset tupsut. Standaari myönnetään killan toimintaa merkittävästi edistäneille yhteisöille tai yksilöille. Standaarit on numeroitu. Hallitus pitää kirjaa standaarien saajista.

11§ Seremoniamestarin sauva
Killan seremoniamestarin sauva on 2 metriä pitkä musta puinen sauva, jonka päässä on 20 cm halkaisijaltaan oleva yhdistyksen tunnus. Seremoniamestarin sauvaa käyttää yhdistyksen vuosijuhlissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa hallituksen tai Apoptoositoimikunnan puheenjohtajan valitsema seremoniamestari.

12§ Puheenjohtajan kääty
Killan puheenjohtajan kääty on hopeinen ketju, jonka varassa riippuu piirilevylehmä. Käätyä käyttää killan puheenjohtaja juhlallisissa tilaisuuksissa. Puheenjohtajan kääty saa asussa koskettaa paljasta ihoa.

 

 

 

Inkubio ry:n lippu

Yhdistyksen lippu on hopeinen piirilevylehmä vihreällä (PMS348) pohjalla. Lippu on kiinnitetty puuvarteen, jonka päässä on keihäänkärki. Lippuun kuuluu kaksi hopeista tupsua. Lippua käytetään killan merkittävissä juhlatilaisuuksissa ja muuten hallituksen niin päättäessä. Juhlalipun lisäksi killalla on myös kenttälippu, jota käytetään esimerkiksi Wappuna ja urheilutapahtumissa.

Lippua säilytetään killan varastolla auki avattuna, jotta sen silkki ei haurastu.

Kuljetettaessa lippua pidetään aina sen suojuksessa. Lipun käyttöön liittyy huomattava määrä erilaista etikettiä, tärkeimpänä lippuvartio. Lipun ollessa poissa suojapussistaan, sitä kantaa teekkarilakki päässään hallituksen määräämä lipunkantaja, jonka perässä kulkee kahden hengen kunniavartio. Kunniavartion jäsenillä on vihreä-hopea-vihreät airutnauhat (värien suhde 1:3:1) sekä teekkarilakit päässä. Kunniavartiossa on mies ja nainen – nainen lipunkantajan oikealla puolella ja mies vasemmalla puolella. Naisen airutnauha kulkee vasemman olkapään yli, miehellä oikean.

Lipunnaulaus on pidetty 4.12.2009 entisen Sähkölafkan (Otakaari 5) nettikahvilassa.

 

 

 

Juhlanauha

Inkubio ry:n virallinen juhlanauha on ostettavissa kiltahuoneelta hintaan 3€/60cm, 6€/120cm. Saatavilla on myös perinteisempää kehon ympäri kulkevaa 180cm:n nauhaa. Edustusnauha on tarkoitettu kaikille killan jäsenille, ja sitä käytetään iltapukujuhlissa, kuten vuosijuhlissa. Nauha ei saa asussa koskaan koskettaa paljasta ihoa, ja se tulee arvokkaampia nauhoja alemmaksi (esimerkiksi AYY:n violetti nauha ylimpänä, TKY:n punainen nauha keskimmäisenä, ja Inkubion vihreä nauha alimpana).

Juhlanauha on väriltään killan lipun värinen ja siinä on 1 millimetrin hopeanauhat 1 millimetrin etäisyydellä reunoista.

AYY:n ja TKY:n juhlanauhoja voi toistaiseksi ostaa AYY:n palvelupisteeltä. TKY:n vanha juhlanauha kulkee nykyään nimellä “teekkarinauha” ja on merkkinä kuuluvuudesta teekkariyhteisöön. Huomaathan, että maksimissaan kolmena nauhan käyttö on suotavaa, ruusukkeina enimmillään kahden.

Ohje ruusukkeiden tekoon:

Näin teet kuntanauhasta ruusukkeen

 

 

 

Inkubio ry:n merkit ja pinssit

Yhdistyksen hallitus- ja edustusmerkki on piirilevystä sahattu n. 2 cm leveä lehmä, jonka alla on pinssipohja. Merkkiä käytetään aina yhdistystä edustettaessa. Hallituksen jäsenille luovutetaan merkit kauden alussa, muille edustustehtävissä toimiville merkkejä lainataan tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenet palauttavat merkkinsä kautensa päätyttyä. Merkkiä käytetään miehillä puvun takin vasemmassa napinlävessä, naisilla asun vasemmalla puolella. Alkuperäiset merkit teetätti Janne Peltola kultaseppä Tuomas Hyrskyllä.

Yhdistyksen hopeinen ansiomerkki on vihreällä ruusukkeella oleva hopeinen piirilevylehmä. Hopeinen ansiomerkki myönnetään kiltalaiselle ansioista kiltatoiminnassa tai ulkopuoliselle huomattavasti killan toimintaa edistäneestä työstä. Käytännössä merkki toimii kannustimena hyvin tehdystä (arkisestakin) työstä.

Yhdistyksen kultainen ansiomerkki on vihreällä ruusukkeella oleva kultainen piirilevylehmä. Kultainen ansiomerkki myönnetään kiltalaiselle huomattavista ansioista kiltatoiminnassa. Käytännössä merkki toimii kiitoksena vuosia kestäneestä työstä silloin, kun Pyöreän Tornin Kilta ei ole vielä vaihtoehto.

Yhdistyksen kunniamerkit ovat edellä kuvattujen merkkien muunnelmia. Yhdistyksen kunniajäsenille myönnetään hopeinen ansiomerkki lehvin, yhdistyksen kunniapuheenjohtajalla on kultainen ansiomerkki lehvin.

 

 

 

Inkubio ry:n tunnus ja logot

Inkubion logona on yhdistyksen alkuajoista lähtien ollut piirilevykuvioitu lehmä, jonka pää on vasemmalle päin. Lehmän on alunperin suunnitellut Jukka Hietamäki. Lehmän nimenä on joidenkin lähteiden mukaan Maikki. Nimestä voimme kiittää ystäviämme Sähköinsinöörikillasta sekä Otaniemen 21. Jäynäkilpailua keväältä 2008.

Lehmälogoa voi käyttää joko värillisenä tai valkoisena, mikäli pohjaväri on jokin killan yleisessä käytössä oleva väri. Väritys on ollut vaihtelevaa, sillä virallista väriä ei ole ollut. Vuoteen 2010 asti sinistä väriä on käytetty yleisesti, mutta sittemmin sen käytöstä on pyritty pääsemään eroon. Syynä on killan virallisen vihreän värin valitseminen, jolloin tätä pyritään käyttämään.

Killan virallinen väri ja killan lipun väri on vihreä (täydellinen painoväri PMS 348 U, muuhun käyttöön RGB R0-G133-B66).

Logon alla oleva teksti on kirjoitettu fontilla Planet Estyle. Vapaasti jaossa olevan fontin voit ladata täältä. Inkubion haalareissa oleva teksti kirjoitettiin aikanaan fontilla Bitstream Vera Sans bold, jonka voit ladata täältä.

Logot löydät ladattavassa muodossa tiedostot-sivuilta.

Valkoinen lehmälogo vihreällä, ovaalin muotoisella pohjalla on myös Inkubion virallisessa haalarimerkissä.